Mitätöintiprosessi Filippiineillä
sääntö mitättömien avioliittojen ehdottomasta mitättömyydestä ja Mitätöimättömien avioliittojen mitätöimisestä
(Maaliskuu 4, 2003)
Osa 1. Soveltamisala-tämä sääntö koskee vetoomuksia, jotka koskevat mitättömien avioliittojen ehdottoman mitättömyyden julistamista ja mitätöityjen avioliittojen mitätöimistä Filippiinien perhelain nojalla.
tuomioistuimen työjärjestystä sovelletaan suppletorily.
sek. 2. Vetoomus mitättömien avioliittojen ehdottoman mitättömyyden julistamiseksi.
(a) kuka voi Tiedoston. – Anomuksen mitättömän avioliiton ehdottomaksi mitättömyydeksi julistamisesta voi tehdä ainoastaan aviomies tai vaimo. (n)
(b) missä tiedosto. – Hakemus jätetään Perhetuomioistuimeen.
(C) toiminnan tai puolustuksen kestämättömyys. – Kannetta tai puolustusta julistamista ehdottoman mitätön avioliitto ei määrätä.
(d) Mitä väittää. – Perhelain 36§: n mukaisessa vetoomuksessa on erityisesti vedottava täydellisiin tosiseikkoihin, jotka osoittavat, että jompikumpi tai molemmat osapuolet olivat psykologisesti kykenemättömiä noudattamaan avioliiton olennaisia aviovelvollisuuksia avioliiton juhlistamishetkellä, vaikka tällainen kyvyttömyys ilmenisi vasta sen juhlimisen jälkeen.
täydelliset tosiseikat koskevat mahdollisia fyysisiä ilmentymiä, jotka viittaavat psyykkiseen kykenemättömyyteen häiden vieton aikaan, mutta asiantuntijalausuntoa ei tarvitse esittää.
sek. 3. Vetoomus mitätöitävien avioliittojen kumoamiseksi. –
(a) kuka voi Tiedoston. – Seuraavat henkilöt voivat vedota mitätöitävän avioliiton kumoamiseen perhelain 45§: n nojalla ja tässä ilmoitetussa määräajassa:
(1) sopimuspuoli, jonka vanhempi, huoltaja tai sijaishuoltajaa käyttävä henkilö ei antanut suostumustaan viiden vuoden kuluessa kahdenkymmenenyhden vuoden täyttymisestä, paitsi jos kyseinen sopimuspuoli kahdenkymmenenyhden vuoden täytettyään asui vapaasti avoliitossa toisen kanssa aviomiehenä tai vaimona; tai vanhempi, huoltaja tai henkilö, jolla on sopimuspuolen oikeudellinen vastuu milloin tahansa ennen kuin sopimuspuoli on täyttänyt kaksikymmentäyksi vuotta;
(2) tervejärkinen puoliso, jolla ei ollut tietoa toisen mielenvikaisuudesta; tai sukulainen, holhooja tai henkilö, jolla on laillinen vastuu mielenvikaisesta, milloin tahansa ennen kummankaan osapuolen kuolemaa; tai mielenvikainen puoliso selväjärkisenä aikana tai sen jälkeen, kun hän on tullut järkiinsä, edellyttäen, että vetoomuksen esittäjä ei ole vapaasti elänyt avoliitossa toisen kanssa aviomiehenä tai vaimona;
(3) asianomistaja, jonka suostumus on saatu petoksella viiden vuoden kuluessa petoksen havaitsemisesta, edellyttäen, että kyseinen osapuoli, joka on täysin tietoinen petoksen muodostavista seikoista, ei ole vapaasti asunut toisen kanssa aviomiehenä tai vaimona;
(4) asianomistaja, jonka suostumus on saatu väkivallalla, pelottelulla tai asiattomalla vaikutuksella, viiden vuoden kuluessa siitä, kun voimankäyttö tai asiaton vaikutus katosi tai lakkasi, edellyttäen, että voimankäyttö, uhkailu tai asiaton vaikutus on kadonnut tai lakannut, asianomistaja ei ole sen jälkeen asunut vapaasti avoliitossa toisen kanssa aviomiehenä tai vaimona;
(5) asianomistaja, jonka toinen puoliso on fyysisesti kykenemätön täyttämään avioliittoa toisen kanssa ja joka on edelleen työkyvytön ja vaikuttaa parantumattomalta viiden vuoden kuluessa avioliiton viettämisestä; ja
(6) asianomistaja, jonka toinen osapuoli sairastui sukupuolitautiin, jonka todettiin olevan vakava ja joka vaikuttaa parantumattomalta, viiden vuoden kuluessa avioliiton viettämisestä.
(b) missä tiedosto. – Hakemus jätetään Perhetuomioistuimeen.
sek. 4. Paikka. – Vetoomus on jätettävä sen maakunnan tai kaupungin Perhetuomioistuimeen, jossa vetoomuksen esittäjä tai vastaaja on asunut vähintään kuusi kuukautta ennen hakemuksen jättämispäivää, tai jos kyseessä on muu kuin maassa asuva vastaaja, jossa hän voi olla Filippiineillä vetoomuksen esittäjän vaalissa.
sek. 5. Vetoomuksen sisältö ja muoto. –
(1) vetoomuksessa on esitettävä kanteen perusteena olevat täydelliset tosiseikat.
(2) siinä ilmoitetaan osapuolten yhteisten lasten nimet ja iät sekä täsmennetään heidän omaisuussuhteitaan säätelevä järjestelmä sekä niihin liittyvät kiinteistöt.
jos osapuolten välisessä kirjallisessa sopimuksessa ei ole riittävää määräystä, vetoomuksen esittäjä voi hakea väliaikaista määräystä puolison elatuksesta, yhteisten lasten huollosta ja elatuksesta, tapaamisoikeudesta, yhteisön tai aviollisen omaisuuden hallinnasta ja muista vastaavista kiireellisiä toimia edellyttävistä asioista.
(3) se on varmennettava ja siihen on liitettävä todistus forum shoppingia vastaan. Vetoomuksen esittäjän on allekirjoitettava tarkastus ja todistus henkilökohtaisesti. Anomusta ei saa jättää pelkästään asianajajan toimesta tai itse asiassa asianajajan kautta.
jos vetoomuksen esittäjä on vieraassa maassa, forum Shoppingin oikeaksi todistamisen ja varmentamisen todistaa Filippiinien suurlähetystön tai lähetystön asianmukaisesti valtuutettu virkailija, pääkonsuli, konsuli, varakonsuli tai konsuliasiamies kyseisessä maassa.
(4) se arkistoidaan kuutena kappaleena. Vetoomuksen esittäjän on toimitettava jäljennös vetoomuksesta Julkisasiamiehen toimistoon ja kaupungin tai maakunnan syyttäjänvirastoon viiden päivän kuluessa sen esittämisestä ja toimitettava tuomioistuimelle todiste tällaisesta tiedoksiannosta saman ajan kuluessa.
aikaisempien vaatimusten noudattamatta jättäminen voi olla peruste vetoomuksen välittömälle hylkäämiselle.
sek. 6. Haaste. – Haastehakemuksen tiedoksiannosta määrätään yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 14 artiklassa ja seuraavissa määräyksissä::
(1) Jos vastaajaa ei voida paikantaa määrättyyn osoitteeseensa tai jos hänen olinpaikkansa on tuntematon eikä sitä voida selvittää huolellisin tiedusteluin, haastehakemus voidaan tuomioistuimen luvalla antaa tiedoksi siten, että se julkaistaan kerran viikossa kahden peräkkäisen viikon ajan Filippiineillä yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä, ja lisäksi yhteisöjen tuomioistuimen määräämissä paikoissa, haastehakemuksen jäljennös annetaan tiedoksi vastaajalle tämän viimeiseen tiedossa olevaan osoitteeseen kirjattuna kirjeenä tai muulla tuomioistuimen riittäväksi katsomalla tavalla.
(2) julkaistavan haasteen on sisällyttävä yhteisöjen tuomioistuimen määräykseen, johon on liitettävä seuraavat tiedot:
(a) asian otsikko; (B) asialistan numero; (c) vetoomuksen luonne; (d) vetoomuksen pääasialliset perustelut ja rukoillut reliefit; ja (e) ohjeistus, jonka mukaan vastaajan on vastattava kolmenkymmenen päivän kuluessa viimeisestä julkaisunumerosta.
sek. 7. Hylkäysesitys. – Vetoomuksen hylkäämistä ei sallita muutoin kuin sillä perusteella, että asia tai asianosaiset eivät ole toimivaltaisia; edellyttäen kuitenkin, että mikä tahansa muu peruste, joka voisi oikeuttaa asian hylkäämiseen, voidaan esittää myöntävänä puolustuksena vastauksessa.
sek. 8. Vastaus. –
(1) vastaajan on toimitettava vastauksensa viidentoista päivän kuluessa haasteen tiedoksiantamisesta tai kolmenkymmenen päivän kuluessa viimeisestä julkaisunumerosta, jos haaste annetaan tiedoksi julkaisemalla. Vastauksen on oltava vastaajan itsensä vahvistama eikä asianajajan tai asianajajan itse vahvistama.
(2) jos vastaaja ei anna vastausta, tuomioistuin ei voi julistaa häntä laiminlyödyksi.
(3) Jos vastausta ei jätetä tai jos vastauksessa ei ole ratkaisuehdotusta, tuomioistuin määrää yleisen syyttäjän tutkimaan, onko asianosaisten välillä salaliittoa.
sek. 9. Yleisen syyttäjän tutkintaselostus. –
(1) yleisen syyttäjän on kuukauden kuluessa 8 jakson 3 kohdassa mainitun tuomioistuimen määräyksen vastaanottamisesta toimitettava tuomioistuimelle kertomus siitä, ovatko asianosaiset salassapidossa, ja toimitettava siitä jäljennökset asianosaisille ja heidän avustajilleen, jos sellaisia on.
(2) Jos yleinen syyttäjä toteaa, että salaliitto on olemassa, hän ilmoittaa sen perustelut kertomuksessaan. Asianosaisten on esitettävä huomautuksensa havainnoista kymmenen päivän kuluessa kertomuksen jäljennöksen vastaanottamisesta unionin tuomioistuin asettaa kertomuksen käsiteltäväksi, ja jos se on vakuuttunut siitä, että asianosaiset ovat salaliitossa, se hylkää vetoomuksen.
(3) Jos yleinen syyttäjä ilmoittaa, ettei salaista yhteistyötä ole, tuomioistuin asettaa asian esitutkintaan. Syyttäjän tehtävänä on esiintyä valtion puolesta esitutkinnassa.
sek. 10. Sosiaalityöntekijä. – Tuomioistuin voi vaatia sosiaalityöntekijää tekemään tapaustutkimuksen ja toimittamaan vastaavan kertomuksen vähintään kolme päivää ennen esitutkintaa. Tuomioistuin voi myös tarvittaessa vaatia tapaustutkimusta missä tahansa asian vaiheessa.
sec. 11. Esitutkinta. –
(1) esitutkinta pakollinen. Esitutkinta on pakollinen. Viran puolesta tai motu proprio, tuomioistuin asettaa esitutkinnan jälkeen viimeinen kirjelmä on tiedoksiannettu ja jätetty, tai saatuaan raportin yleisen syyttäjän siitä, että mitään salaista yhteistyötä ei ole osapuolten välillä.
(2)ennakkoilmoitus. –
(a) esitutkintailmoituksessa on oltava:
(1) oikeudenkäyntiä edeltävän konferenssin päivämäärä; ja
(2) määräys, jolla asianosaiset velvoitetaan toimittamaan ja toimittamaan oikeudenkäyntiasiakirjat siten, että vastapuoli saa ne vähintään kolme päivää ennen esitutkintapäivää.
(B) tiedoksianto annetaan erikseen tiedoksi asianosaisille ja heidän avustajilleen sekä syyttäjälle. Heidän velvollisuutensa on esiintyä henkilökohtaisesti esitutkinnassa.
c) Esitutkintailmoitus lähetetään vastaajalle, vaikka hän ei toimittaisi vastausta. Jos haastehakemus on julkaistu eikä vastaaja ole toimittanut vastaustaan, ilmoitus esitutkinnasta lähetetään vastaajalle tämän viimeiseen tiedossa olevaan osoitteeseen.
SEK. 12. Esitutkintamuistion sisältö. – Esitutkintapöytäkirja sisältää seuraavat tiedot::
( a) ilmoitus osapuolten halukkuudesta tehdä sopimuksia lain sallimalla tavalla, jossa ilmoitetaan niiden toivotut ehdot;
b) tiivistelmä heidän vaatimuksistaan yhdessä sovellettavien lakien ja viranomaisten kanssa;
c) myönsi tosiseikat ja ehdotetut tosiseikkoja koskevat määräykset sekä kiistellyt tosiseikat ja oikeudelliset kysymykset;
d) kaikki esitettävät todisteet, mukaan lukien mahdollinen asiantuntijalausunto, jossa lyhyesti mainitaan tai kuvaillaan niiden luonne ja tarkoitus;
(e) todistajien lukumäärä ja nimet ja heidän todistuksensa; ja
(F) muut asiat, joita tuomioistuin voi vaatia.
jos esitutkintamuistiota ei jätetä tai jos sen vaadittua sisältöä ei noudateta, on sama vaikutus kuin jos sitä ei esitetä seuraavissa kohdissa.
sec. 13. Esiselvityksen laiminlyönnin vaikutus. –
{a) jos vetoomuksen esittäjä ei saavu henkilökohtaisesti paikalle, asia hylätään, ellei hänen avustajansa tai asianmukaisesti valtuutettu edustajansa saavu paikalle ja esitä pätevää tekosyytä vetoomuksen esittäjän saapumatta jättämiselle.
b) jos vastaaja on jättänyt vastauksensa, mutta ei saavu paikalle, tuomioistuin aloittaa esitutkinnan ja vaatii syyttäjää tutkimaan vastaajan poissaolon ja toimittaa viidentoista päivän kuluessa sen jälkeen tuomioistuimelle kertomuksen, jossa todetaan, johtuuko hänen poissaolonsa osapuolten välisestä salaisesta yhteistyöstä. Jos salassapitovelvollisuutta ei ole, tuomioistuimen on vaadittava, että yleinen syyttäjä puuttuu asiaan oikeudenkäynnin aikana todisteiden salaamisen tai väärentämisen estämiseksi.
sek. 14. Oikeudenkäyntiä edeltävä kokous. -Oikeudenkäyntiä edeltävässä konferenssissa:
(a) voi siirtää asiat sovittelijan käsiteltäväksi, joka auttaa osapuolia pääsemään sopimukseen asioista, joita ei ole kielletty laissa.
sovittelija antaa kuukauden kuluessa asian käsittelystä kertomuksen, jota tuomioistuin voi perustelluista syistä jatkaa enintään yhdellä kuukaudella.
b) jos sovittelua ei käytetä tai se epäonnistuu, unionin tuomioistuin pitää oikeudenkäyntiä edeltävän konferenssin, jossa se harkitsee asiantuntijalausuntojen vastaanottamisen tarpeellisuutta ja muita seikkoja, jotka voivat olla avuksi vetoomuksen pikaisessa käsittelyssä.
sek. 15. Ennakkopäätös. –
{a) oikeudenkäynti esitutkinnassa kirjataan ylös. Kun esitutkinta on päättynyt, unionin tuomioistuin antaa ennakkopäätöksen, jossa selostetaan yksityiskohtaisesti konferenssissa esille otetut asiat, sen johdosta toteutetut toimet, kirjelmiin mahdollisesti tehdyt muutokset sekä mitättömyys-tai mitättömyysperustetta lukuun ottamatta osapuolten tekemät sopimukset tai tunnustukset kaikista käsiteltävistä asioista, mukaan lukien väliaikainen määräys, joka voi olla tarpeen tai josta osapuolet ovat sopineet.
b) jos kanne etenee oikeudenkäyntiin, määräyksessä on oltava johdanto-osan kappale:
(1) kiistämättömät ja myönnetyt Tosiseikat sekä ne tosiseikat, joita ei tarvitse todistaa, jollei tämän säännön 16§: stä muuta johdu;
(2) riidanalaiset Tosiseikat ja oikeudelliset kysymykset;
(3) todisteet, mukaan lukien esineet ja asiakirjat, jotka on merkitty ja esitetään;
(4) esitettävien todistajien nimet ja heidän todistuksensa valaehtoisina todistuksina; ja
(5) todistusaineiston esittämisen aikataulu.
(C) esitutkintamääräykseen on myös sisällyttävä määräys, jonka mukaan yleisen syyttäjän on esiinnyttävä valtion puolesta ja ryhdyttävä toimiin estääkseen osapuolten välisen salaisen yhteistyön menettelyn kaikissa vaiheissa sekä todisteiden väärentämisen tai salaamisen oikeudenkäynnin aikana.
d) asianosaiset eivät saa ottaa esille kysymyksiä tai esittää muita todistajia ja todisteita kuin esitutkintamääräyksessä on mainittu.
määräyksellä valvotaan asian käsittelyä, ellei tuomioistuin muuta sitä ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden estämiseksi.
e) asianosaisilla on viisi päivää esitutkintamääräyksen vastaanottamisesta aikaa ehdottaa oikaisuja tai muutoksia.
sek. 16. Kielletty kompromissi. – Yhteisöjen tuomioistuin ei salli kompromisseja kielletyissä asioissa, kuten:
(a) henkilöiden siviilisääty;
(b) avioliiton tai asumuseron pätevyys;
(c) mahdollinen asumuseron peruste;
(d) tuleva tuki;
(e) tuomioistuinten toimivalta; ja
(f) tuleva legitiimiys.
sek. 17. Koettelemus. –
(1) puheenjohtaja hoitaa henkilökohtaisesti asian käsittelyn. Todistusaineiston vastaanottamista ei saa siirtää komission jäsenelle lukuun ottamatta puolisoiden varallisuussuhteita koskevia asioita.
(2) avioliiton ehdottomaksi mitättömyydeksi tai mitätöinniksi julistamisen perusteet on näytettävä toteen. Kirjelmää, pikatuomiota tai tuomion tunnustamista koskevaa tuomiota ei sallita.
(3) tuomioistuin voi määrätä, että kaikki henkilöt, myös lehdistön jäsenet, joilla ei ole välitöntä etua asiassa, on jätettävä oikeussalin ulkopuolelle. Tällainen määräys voidaan antaa, jos tuomioistuin toteaa pöytäkirjaan kirjattuna, että asianosaisen vaatiminen todistamaan julkisessa istunnossa ei edistäisi totuuden varmistumista; aiheuttaisi asianosaiselle psykologista haittaa tai kyvyttömyyttä kommunikoida tehokkaasti hämmennyksen, pelon tai arkuuden vuoksi; loukkaisi osapuolen oikeutta yksityisyyteen; tai loukkaisi säädyllisyyttä tai yleistä moraalia.
(4) asian jäljennöstä ei saa ottaa eikä kukaan muu kuin asianosainen tai asianosaisen asianajaja saa tutkia tai tutkia asiaa tai sen osia, paitsi tuomioistuimen määräyksestä.
sek. 18. Muistioita. – Tuomioistuin voi vaatia asianosaisia ja yleistä syyttäjää, Solicitor General-virastoa kuullen, toimittamaan omat muistionsa vaatimustensa tueksi viidentoista päivän kuluessa oikeudenkäynnin päättymisestä. Se voi vaatia Valtakunnansyyttäjänvirastoa toimittamaan oman muistionsa, jos tapaus on valtiolle merkittävä. Muita kirjelmiä tai asiakirjoja ei saa jättää ilman tuomioistuimen lupaa. Tässä asetetun määräajan umpeuduttua asia käsitellään ja annetaan ratkaistavaksi, muistioiden kanssa tai ilman niitä.
sec. 19. Päätös. –
(1) jos tuomioistuin tekee päätöksen, jolla vetoomus hyväksytään, se ilmoittaa siinä, että tuomioistuin antaa ehdottoman pätemättömyys-tai kumoamispäätöksen vasta sen jälkeen, kun perhelain 50 ja 51 pykälää on noudatettu omaisuuden selvitystilaa, jakamista ja jakamista koskevan säännön nojalla.
(2) asianosaisille, mukaan lukien julkisasiamies ja yleinen syyttäjä, annetaan tiedoksi jäljennökset päätöksestä henkilökohtaisesti tai kirjattuna kirjeenä. Jos julkaisemalla haastettu vastaaja ei ole saapunut kanteeseen, päätöksen dispositiivinen osa on julkaistava kerran yleislevikkisessä sanomalehdessä.
(3) päätös tulee lainvoimaiseksi, kun viisitoista päivää on kulunut asianosaisten tiedoksi antamisesta. Tuomio merkitään pöytäkirjaan, jos mikään asianosaisista, yleinen syyttäjä tai julkisasiamies ei esitä uudelleenkäsittelyä tai uutta oikeudenkäyntiä tai muutoksenhakua.
(4) kun päätös on lainvoimainen, tuomioistuin antaa viipymättä vastaavan määräyksen, jos asianosaisilla ei ole omaisuutta.
jos asianosaisilla on omaisuutta, tuomioistuin noudattaa tämän artiklan 21 kohdassa määrättyä menettelyä.
tuomion kirjaaminen on rekisteröitävä siviilirekisteriin, jossa avioliitto on kirjattu, ja siviilirekisteriin, jossa sijaitsee avioliiton ehdottomaksi mitättömyydeksi tai mitätöinniksi julistamista koskevan hakemuksen hyväksynyt Perhetuomioistuin.
sec. 20. Valitus. –
(1) ennakkotila. – Päätökseen ei saa hakea muutosta, ellei valittaja ole esittänyt muutosta tai uutta oikeudenkäyntiä viidentoista päivän kuluessa tuomion antamisesta.
(2) valituskirjelmä. – Loukattu tai Solicitor General voi hakea muutosta päätökseen jättämällä Muutoksenhakuilmoituksen viidentoista päivän kuluessa siitä, kun muutoksenhakuehdotuksen tai uuden oikeudenkäynnin epäämisestä on ilmoitettu. Valittajan on toimitettava jäljennös valituskirjelmästä kielteisille osapuolille.
sec. 21. Selvitystila, jakaminen ja jakaminen, huoltajuus, yhteisten lasten tukeminen ja heidän oletettujen oikeuksiensa toimittaminen. – Kun päätös, jolla vetoomus hyväksytään, on annettu, tai jos muutosta haetaan, Kun valitustuomioistuin on antanut päätöksen, jolla vetoomus hyväksytään, Perhetuomioistuin ryhtyy jommankumman osapuolen esityksestä selvittämään, jakamaan ja jakamaan puolisoiden omaisuutta, mukaan lukien huoltajuus, yhteisten lasten elättäminen ja heidän oletetun oikeutensa toimittaminen perhelain 50 ja 51 artiklan mukaisesti, jollei tällaisia asioita ole ratkaistu aiemmissa oikeudenkäynneissä.
sec. 22. Avioliiton täydellisen mitättömyyden tai mitätöinnin julistamista koskevan määräyksen antaminen.-
(a) tuomioistuin antaa päätöksen sen jälkeen, kun:
(1) avioliiton mitättömäksi julistamista tai mitätöimistä koskevan hakemuksen hyväksyvän tuomion kirjaaminen siviilirekisteriin, jossa avioliitto on vietetty, ja Perhetuomioistuimen sijaintipaikan siviilirekisteriin;
(2) puolisoiden omaisuuden hyväksytyn osituksen ja jakamisen rekisteröinti asianmukaisessa Asiakirjarekisterissä, jossa kiinteistöt sijaitsevat; ja
(3) Lasten oletetun oikeutuksen toimittaminen käteisenä, omaisuutena tai luotettavina arvopapereina.
(B) tuomioistuin merkitsee tuomioon annetun tuomion dispositiivisen osan ja liittää siihen hyväksytyn osituskirjan.
lukuun ottamatta perhelain 36 ja 53 pykälässä tarkoitettuja lapsia, tuomioistuin määrää paikallisen Siviilikirjaajan antamaan muutetun syntymätodistuksen, josta käy ilmi kyseisten lasten Uusi siviilisääty.
sec. 23. Asetuksen rekisteröinti ja julkaiseminen; määräys on paras todiste. –
(a) vallitseva osapuoli aiheuttaa päätöksen rekisteröinnin siviilirekisteriin, jossa avioliitto on rekisteröity, perheoikeuden sijaintipaikan siviilirekisteriin ja kansalliseen väestönlaskenta-ja Tilastotoimistoon. Hänen on ilmoitettava tuomioistuimelle tämän vaatimuksen noudattamisesta kolmenkymmenen päivän kuluessa määräyksen jäljennöksen vastaanottamisesta.
b) jos haastehakemus on toimitettu julkaisemalla, asianosaiset vaativat määräyksen julkaisemista kerran yleislevikkisessä sanomalehdessä.
c) rekisteröity asetus on paras todiste avioliiton ehdottomaksi mitättömyydeksi tai mitätöinniksi julistamisesta ja toimii ilmoituksena kolmansille henkilöille vetoomuksen esittäjän ja vastaajan omaisuudesta sekä heidän yhteisille lapsilleen annetuista omaisuuksista tai oletetuista oikeuksista.
sek. 24. Asianosaisen kuoleman vaikutus; perhe-tai valitustuomioistuimen velvollisuus. –
(a) jos asianosainen kuolee missä tahansa menettelyn vaiheessa ennen tuomion antamista, tuomioistuin määrää asian ratkaistavaksi ja päätettäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäämistön selvittämistä asianmukaisessa menettelyssä tavanomaisissa tuomioistuimissa.
b) jos asianosainen kuolee mitättömyys-tai mitättömyystuomion tultua voimaan, tuomio sitoo asianosaisia ja heidän seuraajiaan pesänselvityksen eduksi tavallisissa tuomioistuimissa.
sek. 25. Tehokkuus. – Tämä sääntö tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2003 sen jälkeen, kun se on julkaistu yleislevikkisessä sanomalehdessä viimeistään 7 päivänä maaliskuuta 2003.
