koko järjestelmäkehityksen elinkaaren ajan analyytikko, johto ja käyttäjät ovat arvioineet kehittyviä tietojärjestelmiä ja verkkoja antaakseen palautetta niiden mahdollisesta parantumisesta. Arviointia tarvitaan myös järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
arviointitekniikat
koska tietojärjestelmien ja verkkojen jatkuva arviointi on tärkeää, on kehitetty monia arviointitekniikoita. Näitä tekniikoita ovat kustannus-hyötyanalyysi (kuten luvussa ”Projektinhallinta”); mallit, jotka yrittävät arvioida päätöksen arvoa tarkistetun tiedon vaikutusten perusteella käyttäen informaatioteoriaa, simulaatiota tai Bayesilaista tilastotiedettä; käyttäjäarvioinnit, jotka korostavat täytäntöönpano-ongelmia ja käyttäjien osallistumista; ja tietojärjestelmän hyödyllisyys lähestymistapoja, jotka tarkastelevat tiedon ominaisuuksia.
jokainen arviointityyppi palvelee eri tarkoitusta ja sillä on luontaisia haittoja. Kustannus-hyötyanalyysiä voi olla vaikea soveltaa, koska tietojärjestelmät tarjoavat ensimmäistä kertaa tietoa tavoitteista, jolloin suorituskykyä on mahdotonta vertailla ennen järjestelmän tai hajautetun verkon käyttöönottoa ja sen jälkeen. Tarkistettu päätöksentekoarviointimenetelmä on hankala, koska kaikkia tietojärjestelmän suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä muuttujia ei voida laskea tai kvantifioida. Käyttäjien osallistuminen lähestymistapa tuottaa joitakin tietoa uusia hankkeita tarjoamalla tarkistuslista mahdollisesti toimintahäiriöitä eri organisaation jäsenet, mutta se korostaa täytäntöönpanoa yli muiden näkökohtien on suunnittelu. Tietojärjestelmän hyödyllisyys arvioinnissa voi olla muita kattavampi, jos sitä laajennetaan ja systemaattisesti sovelletaan.
tietojärjestelmän Hyötyajattelu
tietojärjestelmän hyötyajattelu tietojärjestelmien arvioinnissa voi olla kattava ja hedelmällinen menetelmä kehitetyn järjestelmän onnistumisen mittaamiseksi. Se voi myös toimia oppaana mahdollisten tulevien projektien kehittämisessä analyytikko voi sitoutua.
tiedon tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hallussapito, muoto, paikka ja aika. Jotta tietojärjestelmää voidaan arvioida kattavasti, näitä apuohjelmia on laajennettava sisältämään aktualisointi-ja maaliapuohjelma. Sitten apuohjelmat voidaan nähdä käsitellä riittävästi kysymyksiä kuka (hallussapito), mitä (muoto), missä (paikka), milloin (aika), miten (aktualisointi), ja miksi (tavoite).esimerkki tästä Information utility lähestymistapa voidaan nähdä arvioinnissa veren inventaariojärjestelmän alla olevassa kuvassa.
tietojärjestelmää voidaan pitää onnistuneena, jos sillä on kaikki kuusi tällaista järjestelmää. Jos järjestelmämoduulia pidetään” huonona ” jonkin apuohjelman tarjoamisessa, koko moduulin kohtalona on epäonnistua. Apuohjelman osittainen tai” oikeudenmukainen ” saavuttaminen johtaa osittain onnistuneeseen moduuliin. Jos tietojärjestelmämoduuli arvioidaan ”hyväksi” jokaisen apuohjelman tarjoamisessa, moduuli on menestys.
possessing utility vastaa kysymykseen siitä, kenen pitäisi vastaanottaa tuotos, tai toisin sanoen, kenen pitäisi olla vastuussa päätösten tekemisestä. Tiedolla ei ole arvoa sellaisen käsissä, jolta puuttuu kyky tehdä parannuksia järjestelmään tai jolta puuttuu kyky käyttää tietoa tuottavasti.
Lomakeapuohjelma vastaa kysymykseen, Minkälainen tuotos päätöksentekijälle jaetaan. Asiakirjojen on oltava tietyn päätöksentekijän kannalta hyödyllisiä asiakirjan muodon ja käytettävän ammattikielen kannalta. Lyhenteiden ja sarakkeiden otsikoiden on oltava käyttäjän kannalta merkityksellisiä. Lisäksi itse tiedon on oltava asianmukaisessa muodossa. Käyttäjän ei esimerkiksi pitäisi joutua jakamaan yhtä lukua toisella saadakseen suhdeluvun. Sen sijaan suhdeluku pitäisi laskea ja tuoda näkyvästi esille. Toisessa ääripäässä on liian epäolennaisen tiedon esittäminen. Informaation ylikuormitus varmasti laskee tietojärjestelmän arvoa.
Place utility vastaa kysymykseen, missä tieto jaetaan. Tiedot on toimitettava paikkaan, jossa päätös tehdään. Yksityiskohtaisemmat raportit tai aikaisemmat johdon raportit olisi arkistoitava tai tallennettava, jotta niiden käyttö olisi jatkossa helpompaa.
Time utility
vastaa kysymykseen, milloin tiedot toimitetaan. Tiedon on tultava ennen kuin päätös tehdään. Myöhäisestä tiedosta ei ole hyötyä. Toisessa ääripäässä on tietojen toimittaminen liian pitkälle ennen päätöstä. Raporteista voi tulla epätarkkoja tai ne voivat unohtua, jos ne annetaan ennenaikaisesti.
Actualization utility tarkoittaa sitä, miten päätöksentekijä ottaa tiedon käyttöön ja käyttää sitä. Ensinnäkin tietojärjestelmällä on arvoa, jos sillä on toteutuskykyä. Toiseksi, actualization utility tarkoittaa, että tietojärjestelmällä on arvoa, jos sitä ylläpidetään suunnittelijoiden lähdettyä tai jos tietojärjestelmän kertaluonteinen käyttö tuottaa tyydyttäviä ja pitkäkestoisia tuloksia.
Maalihyödyke vastaa tietojärjestelmien ”miksi” kysymällä, onko tuotoksella arvoa auttaa organisaatiota saavuttamaan tavoitteensa. Tietojärjestelmän tavoite ei saa olla vain päättäjien tavoitteiden mukainen, vaan sen on heijastettava myös heidän prioriteettejaan.
