, jos on vain utelias tai harkitsee vakavasti jättävänsä kivikirkon kotiseurakuntaan (tai yksinkertaiseen kirkkoon, luomukirkkoon, mikrokirkkoon jne.), haluamme auttaa sinua etsiessäsi rukoillen Jumalan tahtoa. Niiden monien etujen lisäksi alla on viisi syytä, miksi sinun ei pitäisi liittyä—tai olla perustamatta—kotiseurakuntaa.
se on niin paljon helpompaa.
valmistaudu käärimään hihat! Yksinkertaisesti järjestettyyn kotiseurakuntaan kuuluminen on tosiaan monilla rintamilla vähemmän työlästä. Perustelutoimikuntaa tai iskuryhmää ei ole, kuten kaksi esimerkkiä. Silti työtä tehdään yllättävän paljon. Se on nautittavaa työtä, varmasti, mutta jokaisen ”tavallisen” odotetaan vetävän oman painonsa erilaisissa tehtävissä, olipa kyse aterian valmistamisesta tarjoiltavaksi, tämän viikon isännän talon valmistamisesta/siivoamisesta tai opiskelusta aivan yhtä ahkerasti kuin saarnaa tai raamatuntutkistelua varten tämän viikon interaktiivista oppituntia varten. Huomaat myös joutuvasi auttamaan muita kokouksen ulkopuolella useammin, kun jaatte elämää yhdessä. Kukaan ei saa palkkaa, joten kaikkien on vedettävä yhtä köyttä, jotta kotiseurakunta menestyy. Yksinkertaisempaa, Kyllä, mutta ei ” helpompaa.”
se on vähemmän ” tuomitseva.”
varmasti on kirkkoja ja pappeja, jotka sekoittavat opetuslapseuden mikrojohtamiseen. Mutta jos se on tuomitsemista tunnet kristittyjen aidosti välittävän toistensa hengellisestä edistymisestä, täysin toimiva kotikirkko ei ole mikään piilopaikka. Kotiseurakunnilla on tapana tulla hyvin henkilökohtaisiksi, kun on kyse toistensa kamppailuista synnin, henkilökohtaisten epäilysten ja pelkojen kanssa—on väistämätöntä, että tunnet arvostelleesi jokaista suurta niin usein. Toisaalta, he ovat yhtä intohimoisia, kun se tulee jakaa ylistystä ja erilaisia ”Jumala hetkiä” oli viikon aikana. Pienet luvut vaikeuttavat näiden arkisten yksityiskohtien pitämistä yksityisinä – yhtä paljon kuin kotiseurakunnan jäsenet arvostavat myös itsenäisyyttä ja epäsovinnaisia näkemyksiä.
se on lähempänä Uuden testamentin kristinuskoa.
monet meistä, minä mukaan lukien, ovat omaksuneet kotiseurakuntamallin, jotta se heijastaisi paremmin alkuseurakunnassa vallinnutta keskinäisyhteyttä ja dynaamisuutta. Toisaalta on olemassa” näkymätön kirkko”, jota meidän on tarkasteltava—Pyhää Henkeä ei sido kirkkopolitiikka tai se rakennus, johon kokoonnutte. Haluamme vain antaa Pyhälle Hengelle enemmän ”kyynärpäävaraa” tehdä juttunsa ihmisestä toiseen ja lahjojen antamisesta toiseen, minimimäärällä sääntöjä ja rutiineja niiden välissä.
se on halvempi.
jos et ole ”iloinen antaja”, varo: Vaikka kukaan ei aio tehdä PowerPoint-esityksen rakennusrahaston, ja sinua ei muistuta piiskata auki lompakkosi äänen check-repiminen ennen offertory rukous, antaminen on kriittinen tehtävän kotiseurakunnan. Koska lähes kaikki tuotot menevät suoraan lähetystyöhön ja paikalliseen hyväntekeväisyyteen, antaminen tulee sitäkin jännittävämmäksi! Sinulla on myös mahdollisuus jakaa antava tilaisuus tasa-arvoisella alustalla kuten kaikilla muillakin.
vain ”klikataan” paremmin ihmisten kanssa kokeillussa kotikirkossa.
(tämä koskee oikeastaan mitä tahansa kirkkoa tai pienryhmää.) Ei ole mitään väärää siinä, että valitset kristillisen toveruuden, jossa kykysi ja innostuksesi palvella tehokkaasti heidän kanssaan ovat ensisijaisia näkökohtia. Kotikirkko täynnä niitä, jotka jakavat kiinnostuksesi tai ainakin ymmärtävät vitsisi, voi tuntua sitäkin houkuttelevammalta. Kuin kotibileet joka sunnuntai! Valitettavasti, kuten kaikki kirkot, se on kokoelma ystäviä, perhe, ja naapurit, jotka muuttuvat ajan myötä. Ilman pysyvää sijaintia ja minimaalinen brändäys, on vähemmän ei-henkilökohtaisia syitä jäsenille jäädä; näin ollen jäsenmäärän muutokset tapahtuvat yleensä nopeammin kotiseurakunnissa. Ja kun kotiseurakunta kasvaa suuremmaksi kuin ne kodit, joissa he tapaavat, sen jäsenet spin-off uusiin kokouksiin, joissa on täysin erilaisia yhdistelmiä ihmisiä, ja ehkä jopa kotiseurakuntaverkosto paikkakunnallasi. Mitä enemmän kastat ja teet opetuslapsia, sitä enemmän asiat muuttuvat ja sitä monipuolisemmaksi yhteisöllisyys muuttuu. Älä siis lähde mukaan odottaen, että vanha jengi pysyy mukana: jos kannattaa liittyä, naamat vaihtuvat.
kaikissa tilanteissa, joissa kirkkoasetelma näyttää muuttuvan, tärkeintä on löytää kirkko, joka kunnioittaa Jeesusta Kristusta ”kaiken kaikkiaan” (Kol.3:11). Kun keskitymme Jeesukseen ykseyden lähteenämme, henkilökohtaiset erimielisyydet ovat yhä vähemmän este yhteydelle. Kun me kasvamme hengessä, olimmepa sitten muodollisessa tai epämuodollisessa seurakuntaympäristössä, halumme paeta vähenee ja rakkaus lisääntyy.
image attribution: Justin Skinner / Thinkstock
